Valehtelin ihan pikkuisen viime päivityksessä. Olo ei ollut vielä lähellä normaalia, se mitä kutsuin mahdolliseksi vatsahaavaksi muuttui iltaa kohden tuskalliseksi hengenahdistukseksi ja palleaan koski aivan julmetusti. Lähdettiin isän kanssa Seinäjoelle sairaalaan päivystykseen selvittämään onko kyse mistään vakavammasta. Saavuimme sairaalaan kahdeksan aikaan illalla. Hoitajat otti verikokeita ja keuhkoröntgenin, mutta mitään erikoista, tai ainakaan vaarallista niistä ei selvinnyt. Pääsimme yhdentoista aikaan lähtemään takaisin kotiin, Abc:n kautta. Kamala nälkä oli.

Eilen soitin vielä omalle hoitajalle Peijakseen samasta asiasta ja hän lupasi toimittaa viestiä eteenpäin lääkärille. Lääkäri soitti parin tunnin kuluttua ja lyhyen konsultaation jälkeen hän päätyi siihen, että se kasvain se siellä vihoittelee, se taitaa olla jo pienenemään päin. Onhan siinä pienenemistäkin, koko oli lähtötilanteessa n. 12x6x4cm. Hyvä jos näin on. Tästähän voi sitten jopa pian parantua :).

 
Tänä aamuna kävin terveyskeskuksessa verikokeessa. Olen ajatellut ehdottaa jossain vaiheessa, että tekisivät minuun jonkinlaisen pysyvän reiän ja tulpan päälle, ettei suonta tarvitsisi joka kerta etsiä 20minuuttia :). Nyt se löytyi jo kolmannella yrittämällä. Olen aika hyvin päässyt lomailun makuun tässä kuluneen 1,5kk aikana, kello oli kahdeksan aamulla kun tulin terveyskeskuksesta kotiin ja väsytti kamalasti. Ajattelin hetkeksi vielä ummistaa silmät, Iirokin mukavasti siinä lämmittämässä vieressä. Oho, heräsin kahdeltatoista..

Varasin viimein ajan sinne peruukkikauppaan. Ensi tiistaina klo 12 pitäisi olla paikalla. Harjoittelin eilen illalla erilaisia huivinsitomistekniikoita päähän, vaikka tukka vielä tiiviisti pysyy päässä. Youtubessa oli oikein kivoja tutorial-videoita ja alkoi jo tuntua että tukka voisi alkaa lähteä, että saisi alkaa käyttää sitä huivia :).

Käsityönopettaja-siskoni lupasi opettaa viikonlopun aikana jotain uusia käsityötekniikoita, kuten puikkovirkkauksen ja haarukkapitsin teon. Jei, alkaakin käydä jo tylsäksi.